Siinä on parempi kuva Delenan naamasta, oikeesti on tosi nätti :) Laatu ei tosin ole mikään maailman paras mutta ei kai se niin vaarallista ole :D

Tässä Miun kuvassa näkyykin hyvin nuo ylimääräiset varpaat, niitä on jokaisessa tassussa yksi :D Kävin tänään jouluostoksillakin, tuli ostettua äidille ja kaverille lahjat, tädille ostin eilen. Äidille ostin kattilan, sen vanhat on niin kuluneita ja se on pitkään haaveillut uudesta niin ajattelin että olisi ainakin tarpeellinen lahja. Tädille ostin mukin jossa on tontun kuva, se on aika kivan näköinen. Ja kaverille ostin pöllökoristeen, se on sellainen lasipallo missä on valkoinen pöllö sisällä, Hong Kongin valikoimasta. En yhtään tiedä tykkääkö kaveri siitä mutta sen näkee sitten :D Vielä on ostamatta siskojen ja isän lahja. Pikkusiskolle ostan kai Green Dayn cd-levyn kun se sitä toivoi ja isosiskolle ajattelin ostaa muumi juhlahetki-lusikat ja kaksi muumilasia. Kalliiksi tulee mutten keksinyt mitään muuta ja kun sisko varmaan tykkää niistä tosi paljon, se on ihan muumifani. Joillekin ostan myös suklaata ja jokaiselle kortitkin. En varmaan itse saa kortteja paljon mutta haluan ostaa joka Joulu jokaiselle kortin. Kallista oli sekin kun en ehtinyt kortti-alennuksien aikaan kauppaan. Tai no, ehtinyt olisin kai mutten varautunut asiaan ajoissa. Ja taas alkaa tämä ikävä masennus..Juuri kun ajattelin että parempaan ollaan menossa niin sitten se alkaa taas. Joulukin stressaa kauheasti ja mietin että tykkääkö kukaan ostamistani lahjoista. Aina innostun kauheasti lahjojen ostamisesta ja pelkään ettei mun ostamista tykätä. Se on ärsyttävää, tyhmää murehtia sellaisesta mutten voi sille mitään. Minulla on kauhea ongelma kun piti mennä psykologille kolme viikkoa sitten ja nukuin vaan. Haluaisin sopia sen kanssa uuden ajan mutta minulla ei ole puhelinnuomeroa enkä varmaan edes uskaltaisi soittaa sille. Kauhea ongelma kun pelkään puhelimessa puhumista, varsinkin jos ei ole oma perheenjäsen kyseessä. Kaikki edunvalvojalle ja muille soittaminen on kamalan vaikeaa. Mieluummin lähettäisin psykologille sähköpostia muttei sekään varmaan ole sallittua. Asuntolan työntekijät ei auta sitten millään ja omahoitajaa en ole nähnytkään yli kolmeen viikkoon, se ärsyttää kun olisi sille muutenkin asiaa. Että olisi tässä vähän niin kuin pattitilanne..Nyt psykologi on varmaan jo lomallakin enkä tiedä koska palaa töihin, ei kukaan minulle mitään kerro. Koko ajan stressaan kun se ei lähetä uutta aikaa enkä tiedä pääsenkö enää puhumaan sille ja ahdistaa oikeasti. Tarvitsen sitä psykologia ja haluan puhua sille vaikka se vaikeaa onkin. Mutta ei ole ketään muutakaan jolle voisin puhua ja se on kai ainoa joka voisi minua auttaa, jos sekään edes osaa. Mutta nyt pitää mennä nukkumaan, huomenna on lääkkeiden jako enkä haluaisi nukkua pommiin.