Jeps, kyllä vaan Joulu tulee taas! Nyt on jo 20. päivä, ei enää kauaa odottamista. Saa nähdä sitten mitä saan lahjaksi, ei muuten mitään hajua. Olisi kyllä hienoa saada uusi kamera, katsotaan nyt miten käy:D Äiti ja isosisko ostaa yleensä jotain kivaa joten odotan innolla, pikkusiskosta en yhtään tiedä millaisen lahjan se voisi ostaa, jännittääkin. Olenkin pari yötä äidin luona ja saan kunnon ruokaa, kinkkua ainakin:) Meinasin tuossa eilen suuttua yhdelle hoitajalle kun olisi pitänyt mennä ruokasaliin syömään mutten sitten mennyt, oven takaa se vaan huusi että "Muistat kai sitte ettet saa joululahjaa jos et käy syömässä!". Joo ja ei voisi muuten vähempää kiinnostaa joku asuntolan joululahja,oon muutenkin niin vihainen kaikille hoitajille ja pomolle. En edes haluaisi niiltä lahjaa, olen sen verran syvästi loukkaantunut. Mutta samapa tuo, saan tai en ei väliä. Tänään kävin syömässäkin sentään, en sitten tiedä viikonlopusta. Psykologille pääsen seuraavaksi tammikuussa, jännittää sekin kauheasti, varsinkin kun sen jälkeen on jossai vaiheessa palaveri taas, ajankohdasta ei ole vielä tietoa. Mitäköhän ne seuraavaksi keksii, uusi lääkärikin pitäisi olla. Inhoan porukan vaihtumista, ensin pitää puhua yhdelle lääkärille,sitten taas seuraavalle ja nyt sitten vielä kolmannelle. No, ei kai saisi valittaa, onpahan ihmisiä jotka hoitaa mun lääkityksiä sun muita. Katsotaan taas muutellaanko lääkitystä, risperidonista haluaisin edelleen eroon mutta en varmaan uskaltaisi luopua cipralexista. En ole valmis elämään kokonaan ilman lääkkeitä, eihän siitä mitään tulisi kun masentaisi ja ahdistaisi vielä tuplaten enemmän. Eihän semmosta jatkuvasti kestä, nytkään ei ole mikään hyvä olo yleisesti ottaen mutta pystyn elämään tämän olon kanssa jotenkin, en ainakaan halua että olo pahenee. Pitäisi kai yrittää liikkua enemmän ulkona mutta kun en vaan jaksa. Sen verran kävelen ulkona että pääsen äidin tai siskon luo ja välillä kauppaan. Ahdistaa niin paljon kävellä yksin ulkona kun kukaan ei kuitenkaan kävele kanssani. Se onkin yksi syy miksi haluaisin koiran jossain vaiheessa, huolehtisin siitä ja se huolehtisi minusta. Ei tarvitsisi olla yksin kotona, koiran kanssa voisin leikkiä ja lenkkeillä ja katsella telkkaria ja sen sellaista. Ensin kuitenkin saatan ostaa kissan, siitä olisi myös paljon seuraa ja kuitenkaan se ei vaatisi itseltäni niin paljon. Mutta varma en ole kuitenkaan, riiippuu siitäkin millainen rahatilanteeni ja asuntoni tulevat olemaan. En tosiaan tiedä edes tulevan asuntoni koosta,siis jos jossain vaiheessa vaikka pääsisin muuttamaan. Kaksionhan minä haluisin muttenn ole varma saanko, tosin näillä näkymin tulen saamaan eläkkeensaajan asumistukea jolloin neliömäärällä ei olisi väliä. Vielä en kuitenkaan mihinkään kunnon työhön ole valmis, pitää ensin selvitellä pääkoppaa ennen kuin voin ajatella sellaisia. Tosin ajattelin että jos jossain vaiheessa voisin käydä töissä kuntoutustuella, ei olisi niin pitkiä työpäiviä joten voisin selvitä paremmin ja olisi kuitenkin joku työ. Siinä onkin sitten miettimistä että mihin pääsisin kuntoutustuella, en oikein tiedä työpaikka-vaihtoehtoja. Mutta haluaisin johonkin tarpeeksi pieneen kauppaan laittamaan tavaroita hyllylle, se olisi ehkä sellainen työ mitä mahdollisesti pystyisin tekemään. Kun en ainakaan kauheasti pysty tekemään istumatyötä, se ei vaan onnistu kun olen niin levoton ja ahdistun kauheasti jos pitää istua pitkään ja sitten vielä keskittyä työntekoon. Kävinhän aikaisemmin työtoiminnassa muttei siitä tullut mitään kun piti vaan laittaa tarroja leipäpusseihin ja pussittaa ruuveja, joka kerta ahdisti tosi paljon ja usein lähdin kesken päivän pois. Ja työaika ei ollut kuitenkaan kuin vaan kaksi ja puoli tuntia, kaksi kertaa viikossa. Ei minusta vaan ollut siihen hommaan. Mutta ehkä pärjäisin paremmin jos tekisin enemmän fyysistä työtä, juurikin vaikka laittaisin tavaroita hyllyille, siinä saisi kävellä hakemaan tavaraa ja nostella paikoilleen, kuulostaa paljon paremmalta. No, pitää vielä miettiä sitä jossain vaiheessa, jos nyt vaikka aloittaisin siitä että olisin hereillä enemmän. Aina vaan väsyttää niin paljon ettei jaksaisi olla kauaa hereillä. Nukun yleensä vähintään 12 tuntia yössä ja lisäksi päiväunet, ei se kovin normaalia ole mutta kun en jaksa olla tietokoneella tai katsoa telkkaria tai mitään sellaista. Mieluummin lähtisin heti aamulla koiran kanssa lenkille mutta kun ei sitä koiraa ole ja yksin en lähde. Mutta, nyt on tullut sen verran tylsää tekstiä että taidan tästä lähteä käymään facebookissa:)